JymyJussit

JymyJussit

-

Alajärven Ankkurit

Alajärven Ankkurit

10.02.

13.00

Kaikki ottelut

Tapio Ristilä

tapio_ristila?

Tapio Ristilä

Tapio Ristilän pesäpalloharrastus alkoi siitä kun hän pääsi Kuortaneelle pesäpallon piirileirille, Ampiaisten eli alle 13-vuotiaitten sarjaan 1960 luvun alussa. Siellä oli koko Etelä-Pohjanmaan juniori –ikäiset pesäpallo joukkueet. Tapio Ristilä kävi 5 vuotta Kuortaneella piirileirillä.

Viimeisenä vuotena siellä valittiin tekniikkamestari joka pääsi edustamaan Etelä-Pohjanmaata vuonna 1966 suurkisoihin. Ristilä voitti tekniikka kilpailun ja pääsi Helsinkiin suurkisoihin.

Sinne oli kutsuttu kaikkien lajien edustajat. Suurkisat oli siihen aikaan varmaan suurin tapahtuma mitä nuorisolle urheilunpuitteessa on järjestetty. 

Suurkisoista ainakin se yksi kipinä syttyi että Ristilä rupesi pelaan pesäpalloa. Tappi harrasti kaikkeja mahdollisia lajeja 60- luvulla. pesäpalloa, jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja yleisurheilua. Jouppilan kylässä vanhemmat pojat olivat tehneet stadionin naapurin pellolle ilman lupaa tai luvan kanssa, mutta naapuri ei onneksi siitä pahastunut. Siellä kaverit sitten piti olympialaisia yleisurheilun parissa.

Suurkisoista ainakin se yksi kipinä syttyi että Ristilä rupesi pelaan pesäpalloa. Tappi harrasti kaikkeja mahdollisia lajeja 60- luvulla. pesäpalloa, jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa ja yleisurheilua. Jouppilan kylässä vanhemmat pojat olivat tehneet stadionin naapurin pellolle ilman lupaa tai luvan kanssa, mutta naapuri ei onneksi siitä pahastunut. Siellä kaverit sitten piti olympialaisia yleisurheilun parissa.


 

Lopullinen laji valinta Tapille muodostui 1960 luvun lopulla kun Seinäjoen Maila-Jussit nousi mestaruus sarjaan vuonna 1968. Jalkapallo jäi Tapio Ristilän harrastuksista C- junioreitten piirinmestaruuteen vuonna 1967; paitsi, että pesäpallo joutui vielä kilpailemaan Ruisrockin kanssa. Ruisrockiin Ristilä meni ensimmäisen kerran vuonna 1970. Sinä vuonna musiikki meni vielä pesäpallon edelle. Yhdestä pelistäkin Tapio Ristilä jäi pois koska oli Ruisrock josta pelinjohtaja Paavo ”Pinski” Mäntylän haukut Tappi on saanut monen vuoden jälkeenkin.

 

ristila?2_sm_mestarit_1975

Mestareilla on hymy herkässä.

 

Ristilä oli jo mukana Seinäjoen Maila-Jusseissa vuonna 1970 varamiehenä/ mailapoikana. Siitä sitten ura urkeni ja vuonna 1972 Ristilä pelasi ensimmäiset mestaruussarjan pelit.

Kausina 1972 ja 1973 SMJ jäi SM-sarjassa niukasti mitaleitta ollen neljänsiä, mutta vuosina 1973 ja 1974 SMJ voitti Suomen cupin ja vuoden 1974 SM Hopean jälkeen oli kova hinku ottaa se kirkkain mitali. Vuoden 1975 joukkue voitti sen kaivatun Suomenmestaruuden. Vuonna 1976 Maila-Jussit saavutti SM Hopeaa ja vuosina 1977-78 jäätiin ilman mitalia. Sitten SMJ saavutti 3 SM-Pronssia putkeen vuosina 1979-1981

Vuonna 1982 SMJ saavutti jo SM Hopeaa, mutta Suomenmestaruus karkasi edelleen Seinäjoen Maila-Jusseilta. Sitten joukkueen kaksi tärkeintä pelaajaa Mauri Pyhälahti ja Markku Haapasalmi siirtyivät muihin seuroihin ja kaikki, johtokuntaa myöten epäilivät että nyt ei ainakaan sitä kaivattua SM-Kultaa tule Seinäjoen Maila-Jusseille.

Mutta onneksi aina joukkueessa ja pelaajaneuvotteluissa oli joku joka ajatteli positiivisesti että nyt meillä on uusi runko ja mietitään uusi peli tyyli. Pelaaja-neuvottelujen jälkeen Heimosen Timo astui lukkarin tontille ja 1-pesälle tuli Ari Rinta-Rahko. Joukkue uudistui täysin ja kevään harjoittelun aikana mietittiin uusia kikkoja Heimosen Timon kanssa miten pystytään rikkomaan vastustajan peliä kun tiedettiin, että lyöntivoima ei riitä voittoihin vaan voitot tulee ulkopelin kautta.

Niinpä liittokin on vuosien varrella joutunut moneen kertaan muuttamaan sääntöjä kun siellä on ollut niitä porsaanreikiä mitä ei vielä säännöissä ollut huomioitu. Joskus etukenttä on ollut märkä aurinkoisella säällä, joskus ollut pallojakin liikaa kentällä, takapalot ym. ja kuulemma oikaistukin on 3-taipaleen keppiä joskus. Siitä Maila-Jussit tuli myös kuuluisaksi.

Sitten vuonna 1983 pelit lähti kulkemaan ja joukkueen pelitaito ja henki nousi sitä mukaan miten pelit eteni ja SMJ pääsi loppuotteluun. Ennen loppuottelua seuran toiminnanjohtaja tuli sanomaan että ”toivottavasti” ette voita kultaa kun tämä tulee seuralle niin kalliiksi. Seura oli luvannut joukkueelle bonukset jos SM-Kulta tulee vuonna 1983. Tottakai tämä joukkue voitti sen Suomenmestaruuden ja sai ansaitut bonukset päälle. 

ristila?4_sm_mestari_1983

"Tässäkin pelissä Tapilla oli numerolaput hukassa." 

Tapio Ristilä sai kaulaansa SM-kultamitalin 1983. Kuvassa myös Harri Kujala, Ari Rinta-Rahko ja Timo Heimonen.

 

ristila?3_sm_mestarit_1983

Kauden 1983 mestaruusjoukkue 

 

ristila?5_sm_mestari_1983_2

Mestaruuksia on juhlittu kauan ja joskus jopa kaukana. Kuvassa Tapio Ristilä ja Matti Laitila. 

 

 

Tapio Ristilä aikoi mestaruuden jälkeen lopettaa pesäpalloilun, mutta toukokuussa 1984 tuli soitto pelinjohdolta, että joukkueessa oli paljon loukkaantumisia ja tarvittiin Tapin apua joukkueessa. Suoraan peleihin ilman harjoittelua jouduttuaan kesästä tuli Tapio Ristilän vaikein juuri sen takia kun ei ollut yhtään harjoitellut ja siitä vuodesta koko joukkueella jäi huono maku kauden mentyä heikosti. Niin päätettiin syksyllä, että kerran vielä koko joukkue kasaan ja yritetään se mestaruus voittaa. Vuonna 1985 oli jäänyt paljon hampaan koloon Jyväskylän Kiriä vastaan pelatuista otteluista. Yksi peli siellä keskeytittiin (1982) kun ne olivat niin kiihkeitä pelejä. Kuinka ollakaan Jyväskylän Kiri tuli tänä vuonna vastustajaksi ja SMJ:lle riitti siitä pelistä tasapeli, jotta Suomenmestaruus varmistuisi. Peli päättyi tasan 5–5 ja Seinäjoen Maila-Jussit voitti Suomenmestaruuden vuonna 1985.

 

ristila?6_sm_mestarit_1985

Kuvassa vuoden 1985 mestaruusjoukkue.

Heikki Aittasalo, Mauri Pyhälahti, Jan Hautala, Hannes Rajala, Jari Karjanlahti, Ari Rinta-Rahko, Esa Mäntymaa, Tapio Ristilä, Jukka Peltoniemi, Jari Tyynelä, Kai Heikkilä, Vesa Mattila, Jorma Mäntylä, Reijo Toivonen, Tuomo Olli (pelinjohtaja)

 

 

 

Tapio Ristilä lopettaa pelaajauran mestarina.

Hiljaiseloa kesti aina vuoteen 1987 kun tuli soitto kotia että pelinjohtaja Mauri Pyhälahdella on sairauskohtaus ja huomenna olisi peli Kankaanpäätä vastaan niin lähdetkö pelinjohtajaksi sinne? Tapio Ristilä lähti ja Tappi ei oikein itsekkään meinannut muistaa Pyhälahden viuhkan merkkejä, mutta SMJ pelasi kumminki tasapelin. Seuraavassa pelissä Tappi oli jo itseluottamusta täynnä ja  kun lehtimiehet kyseli että kuinkas sun urasi on alkanut pelinjohtajana, niin Ristilä tokaisi, että hienostihan tämä on mennyt kun ei ole yhtään tappiota vielä uralla. Se voittoputki kesti sitten aina sen vuoden 1987 loppuotteluun asti, jossa Seinäjoen Maila-Jussit voitti Alajärven Ankkurit ja SMJ voitti vuoden 1987 SM-Kultaa.

Vuonna 1988 Ristilä lupasi olla pelinjohtajana vielä niin kauan kun Mauri tervehtyy ja antaa sitten viuhkan Maurille. Pelinjohtajuus venähti sitten vuoteen 1989 ja SMJ saavutti vuonna 1988 SM-Hopeaa. Tapio Ristilä sai täten lopetettua koko peliuran pelaajana ja pelinjohtajana. Mutta, mutta – puhelin soi vuonna 1995 ja sieltä kysytään, että onko sun poikasi nimi Ville Ristilä? Tappi vastaa että: "ON,ON – mitä sitte?". Ristilän tuleva, pitkäaikainen ystävä, Tapani Esala soittaa Tapille, että kiinnostaisiko lähteä F-junnuille pelinjohtajaksi? No totta kai Tappi lupautui kun oma poikakin on pian mukana pesäpallokoulussa ja sitten F-junnuissa. Siitä sitten lähti ura juniorivalmentajana.

Siinä oli Ristilällä hieno rupeama. Vuoden 1986,-87,-88- syntyneitten poikien mukana Tappi kiersi kaikki valtakunnanleirit sekä piirinleirit ja ovat jääneet Tapio Ristilän mieleen mahtavina muistoina. Niin pojille kuin Tapillekkin on pesäpallon suola nämä valtakunnalliset leirit. Jos jotain pesäpallosta ei saa lopettaa niin niitä leiriä ei saa lopettaa! Siellä SMJ pärjäsi vuosittain ja nämä SMJ:n ikäluokat sattuivatkin olemaan Suomen parhaimmistoa. Tapio Ristilä sai jokaiselta ikä vuodelta SM-Mitalin kaulaan. (A-F) Niitä ei aivan jokaisen pelinjohtajan kaapista löydy. Tapio Ristilä on myös ainut Maila-Jussi jolla on kaikki miesten 4 SM-Kultaa. Nykyään Tapio Ristilä on Seinäjoen Maila-Jussien johtokunnassa ja siirtyi hoitamaan seuran asioita. Siellä Ristilä on vieläkin innokkaana mukana kun on itse saanut kokea niin paljon pesäpallossa ja odottaa uusia superpesiksen pelaajia junioreista, kun heidän ikäluokkien vetämät pelaajat ovat nyt superpesiksessä monessa eri seurassa.

SMJ:n Naisten Suomenmestaruus mitali ei ole kuin Isä-Jussilla ja siskollansa Kaisulla (1977) joten siinä voisi olla Tapin  viimeinen tavoite…mutta vain johtokunnan jäsenenä!

 

ristila?7_sm_mestarit_1987

Suomenmestarit 1987.

 

 

 

 

ristila?8_junnumestarit_1995

Junnujoukkueen mallia vuodelta 1995.

 

ristila?9_junnumestarit_1998

E-pojat vuonna 1998.

ristila?10_junnumestarit_2000

Kuvassa D-pojat Suomenmestarit 2000

alh. vas Juha Jaakonaho, Timo Saari, Jere Ketola, Tomi Rinta-Jaskari, Jere Vainionpää

keskirivi vas Kalle Valtamäki, Olli Lähdesmäki, Aleksi Valtamäki ja joukkueenjohtaja Erkki Valtamäki

ylärivi vas pj Tapio Ristilä, valmentaja  Martti Saari, Olli Keisala, Tero Viinamäki, Mikko Joki, Ville Ristilä, Mikko Leminen huoltaja Jarmo Rinta-Jaskari ja ”sponsori” Mauno Parviainen.

 

 ristila?11_junnut2002

C-pojat SM-hopeajoukkue 2002

Antti Salovaara, Aleksi Valtamäki, Juho Viitala, Olli Lähdesmäki, Ville Ristilä, Tero Viinamäki, Kalle Valtamäki, Jonas Koskelainen, Jere Vainionpää, Tomi Rinta-Jaskari, Timo Saari, Jere Ketola, Juha Jaakonaho, Pelinjohtaja Tapio Ristilä, Joukkueenjohtaja Erkki Valtamäki ja Valmentaja Jarmo Rinta-Jaskari

 

 ristila?12_junnut2005

Kuvassa B-Pojat Suomenmestarit 2005

Tero Viinamäki, Kalle Valtamäki, Mika Nygard, Juha Niemi, Sami Pollari, Ville Viita, Aleksi Valtamäki, Joona Hotakainen, joukkueenjohtaja Heikki Niemi, Heikki Koivula, Ville Ristilä, Arttu Hakala, Janne Lähde, Antti Ala-Hiiro, Ville Hotakainen, valmentaja Tapio Ristilä, toinen pelinjohtaja Jorma Hotakainen ja pelinjohtaja Sami-Petteri Kivimäki

 

  ristila?13_junnut2006

A-Pojat Suomenmestarit 2006

Ville-Pekka Ranta, Tero Viinamäki, Martti Kuusisto, Juha Puhtimäki, Ville Hotakainen, Kalle Valtamäki, Ville Viita, Sami Pollari, Juha Niemi, Arttu Hakala, huoltaja Hannu Soini, joukkueenjohtaja Seppo Leppälä, Janne Leppälä, Samuli Kukkola, Heikki Koivula, Juha Esala, Timo Vesimäki, Ville Ristilä, Aleksi Valtamäki, Joona Hotakainen, Janne Lähde, kakkospelinjohtaja Tapio Ristilä, Jussi-Pekka Maunuksela pelinjohtaja Sami-Petteri Kivimäki.

  • grano
  • unico_logo
  • metehe png logo
  • Koff
  • seepee
  • Kulta_katriina_logo
  • piristeel
  • nordea
  • Intersport
  • lähitapiola
  • ilkka
  • sjoenenergia
  • seira
  • prp
  • op
  • Kodin remonttiykköset
  • PIKI logo pysty
  • karhu
  • bstr
  • värimiehet_punainen_ulkolinja
  • atria-logo
  • salotta
  • Gemifin.JPG
  • alma
  • tukkutalo
  • Nyqs nettios
  • Fysiopiste
  • Etappi 1

Naamakirjassa

  • eepee110
  • Seinäjoki-logo
  • BSTR
  • prp-jumyjussit
 eepee110
 Seinäjoki-logo
 BSTR
 prp-jumyjussit