Ei otteluita

Esa Mäntymaa

2

Nurmon Jymyn Sääsket ja Ampiaiset v. 1973

Lapsuus- ja nuoruusvuodet Nurmon Viitalankylässä.

Esa Mäntymaan Lajivalintana pesäpallo oli itsestäänselvyys Nurmon viitalankylän pojanklopille. Esikuvia lajin harrastamiseen löytyi omasta kylästäkin, muun muassa Markku Haapasalmi ja Erkki Viitala. Erkin ja muiden naapurin poikien kanssa pelattiin lehmihaassa pesäpalloa päivästä toiseen. Noin 10-vuotiaana alkoivat kyläottelut, jotka olivat ensimmäinen kosketus varsinaiseen joukkuepelaamiseen. Aika usein piti salaa jos jollakin verukkeella päästä pois heinäpellolta otteluiden pariin.

Ensimmäinen merkittävämpi tapahtuma lajin parissa oli Tampereen suurkisat vuonna 1971. Siellä pelinjohtaja ja joukkueen valitsija oli muuan Pentti Yli-Torala. Viikon leiri Tampereella oli viitalankyläläiselle melkoinen kokemus ja varmasti siellä lopullisesti syntyi melkoinen kipinä pesäpalloa kohtaan.

Vuodesta 1973 aina vuoteen 1979 Esa Mäntymaa pelasi Nurmon Jymyssä eri ikäluokissa. Melkein joka kesä Esa pelasi kahdessa ikäluokassa, joten pelejä riitti. Hänen Ikäluokassa sekä nuoremmissa että vanhemmissa oli pelaajamateriaaliltaan tosi kovaa luokkaa, joten mitaleita tuli todella ropisemalla.

 

3

4

Nurmon Jymyn B-pojat  SM-kulta

 

Aktiiviuran alku.

Vuonna 1977 Nurmon Jymy pelasi mestaruussarjaa. Erään kierroksen jälkeen kokoonpanoon tuli muutoksia: Riskun Esa tuli Mäntymaalle ja ehdotti, että tulisi mukaan seuraavaan peliin. Peli oli Haalilla Hyvinkään Tahkoa vastaan. Esa oli silloin 16-vuotias ja se oli hänen ensimmäinen SM-sarjan ottelu. Esa pelasi 2-vahtina.  Myöhemmin pelipaikka  Nurmossa vakiintui takakentälle ja se oli selvästikin onnistunut ratkaisu.

6

Kuva Esa Mäntymaan ensimmäinen Mestaruussarjaottelu v. 1977 Haalilla (16v)

7

Kuvassa Suomen Cup mestarit 1978 

Nurmon Jymyssä  Esa pelasi  vuoteen 1980 saakka.

Vuonna 1981 Maila-Jusseihin.

Seinäjoen Maila-Jussit oli jo useana vuotena pelannut pesäpallon huipulla, joten oli itsestään selvää, että Esa liittyy joukkueeseen mahdollisuuden siihen saatuaan.  Esa muistaa aina, kun Markku Haapasalmi pelasi silloin Jusseissa.  Niin  Esa  kävi ennen sopimuksen allekirjoitusta Hapsun luona ja kysyi, että ”kannattaako minun vaihtaa seuraa”. Hapsu tietenkin siihen, että ”totta kai”. Sehän oli sitten selvää.

Taistelu pelipaikoista Jusseissa oli kova. Takakentällä pelasivat muun muassa Veijo Parhiala ja Jari Karjanlahti, joten mieluisimman pelipaikan saaminen takakentältä oli kiven takana. Parina ensimmäisenä vuotena Esalle haettiin pelipaikkaa polttolinjalta, jopa etukentältä – ja eihän siitä mitään tullut. SMJ Pelasi vuonna 1983 kevään Rantasipi-turnausta Hyvinkäällä, kun takakentältä pelaaja loukkaantui. Esa  pelasi silloin siepparina. Silloin Esa sanoi  Ollin Tupulle, että ”minä menen perälle”. Siellä sitten Mäntymaa pelasi uransa  loppuun asti.

8

Kuva vuodelta 1981

Vuonna 1981 Seinäjoen Maila-Jussit saavutti SM Pronssia.

Vuosi 1982

Vuonna 1982 Maila-Jussit saavutti SM-Hopeaa ja se ”Legendaarinen”Jyväskylän Kirin ja SMJ:n  peli keskeytettiin kuudennen vuoroparin jälkeen.  Ehkä?

Esim: siinä pelissä Esa syöksyi pesään, nousi ylös ja pudisteli jo hiekkaa housuistaan, kun pallo vasta ehti perille. Pesätuomari näyttää tietysti ristiä. Piip Piip Piip ja palo taululle. Kaikki tuomarit näkivät näkyjä. Siinä pelissä tuli muutama varoituskin ja ulosajo.

 

9

Kuva keskeytetyn pelin jälkeen Jyväskylässä. Hapsu, Esa ja Hannes 1982
SMJ varmistaa SM hopean mitallisarjan toiseksi viimeisellä kierroksella kukistamalla Pihkalassa Tahkon 4-7

11

SM hopea joukkue 1982

10

Kuva vuodelta 1983

Vuosi 1983

Sitten joukkueen kaksi tärkeintä pelaajaa Mauri Pyhälahti ja Markku Haapasalmi siirtyivät muihin seuroihin ja kaikki, johtokuntaa myöten epäilivät että nyt ei ainakaan sitä kaivattua SM-Kultaa tule Seinäjoen Maila-Jusseille.

 

Mutta onneksi aina joukkueessa ja pelaajaneuvotteluissa oli joku joka ajatteli positiivisesti että nyt meillä on uusi runko ja mietitään uusi peli tyyli. Pelaaja-neuvottelujen jälkeen Heimosen Timo astui lukkarin tontille ja 1-pesälle tuli Ari Rinta-Rahko. Joukkue uudistui täysin ja kevään harjoittelun aikana mietittiin uusia kikkoja,  Miten pystytään rikkomaan vastustajan peliä kun tiedettiin, että lyöntivoima ei riitä voittoihin vaan voitot tulee ulkopelin kautta.

Niinpä liittokin on vuosien varrella joutunut moneen kertaan muuttamaan sääntöjä kun siellä on ollut niitä porsaanreikiä mitä ei vielä säännöissä ollut huomioitu. Joskus etukenttä on ollut märkä aurinkoisella säällä, joskus ollut pallojakin liikaa kentällä, takapalot ym. ja kuulemma oikaistukin on 3-taipaleen keppiä joskus. Siitä Maila-Jussit tuli myös kuuluisaksi.

Yksi mestaruuden kannalta merkittävin peli käytiin Siilinjärvellä ja Jussit viimeisessä vuorossa rökälemäisesti tappiolla 2-7.

Sitten häjyt retuuttavat itseään rinnuksista ja päättävät ettei Savon perukoille asti ole ajeltu häviämään.

Juoksu kerrallaan kuroivat etumatkaa kiinni. Voittojuoksun 7-8 vetää Esa Mäntymaa pystärillä väliin ja kotiin tulee Timo Heimonen. Siinä oli roolit vinksallaan. Minun kai siellä olisi pitänyt ravata, naureskelee Mäntymaa. Timppa koikkelehtii kaikin voimin kotia kohti ja Ristilän Tappi kannustaa kotipesässä, ystävälliseen tapaansa. Hiihdä Heimonen! Hiihdä!

Tuosta rynnistyksestä Jussit saa hengen päälle ja loppu on yhtä juhlaa.

 

Sitten vuonna 1983 pelit lähti kulkemaan ja joukkueen pelitaito ja henki nousi sitä mukaan miten pelit eteni ja SMJ pääsi loppuotteluun. Ennen loppuottelua seuran toiminnanjohtaja tuli sanomaan että ”toivottavasti” ette voita kultaa kun tämä tulee seuralle niin kalliiksi. Seura oli luvannut joukkueelle bonukset jos SM-Kulta tulee vuonna 1983. Tottakai tämä joukkue voitti sen Suomenmestaruuden ja sai ansaitut bonukset päälle.

12

Pesäpallon SuomenMestarit  1983

Vuosi 1984

”Kesä-84 pamahti Esa Mäntymaan kintuissa liikkeelle makeasti . Viiden kierroksen jälkeen hän komeili paalupaikalla etenijä- ja kärkilyöntitilastoissa. Lyöjäpörssissä Esa oli kolmen parhaan joukossa.

Huikea alku joka romahti Vimpelissä juoksua tuodessa. Oma mies seisoi kotipesän edessä, Esa väisti ja nivelside pamahti rikki. Joukkueessa oli paljon loukkaantumisia sinä vuonna ja vuonna -84 SMJ oli sarjassa viides.

 

Vuosi 1985

Tälle kaudelle Esalla on vain yksi tavoite :kärkimiehen paikka haltuun ja se homma hoidetaan hyvin.

Kesä 1985 Pyhälahden paluu lataa joukkueen akut yhdessä hujauksessa, eikä tavoitetta tarvitse enää pohtia: Kulta on värimme!

Kausi alkaa tasapelillä Hyvinkäätä vastaan ja jatkuu kolmella voitolla. Sitten tulee pari kertaa köniin. Elokuun alussa SMJ hakee pisteet Imatralta ja lehdistötilaisuudessa Tuomo Olli masentaa isännät lopullisesti. Vasta loppusarjassa lyömme ison vaihteen päälle ja alamme pelata tosissamme. Siksi kai vara hävitä Kirille 2-3 Seinäjoella 4720 todistajan silmien edessä. Emme näköjään osaa pelata taitojemme mukaisesti kotikentällä , ihmettelee nopsajalka Esa Mäntymaa.

Mitallisarjaan Kiri saa 3, Jussit 2, Alajärvi yhden ja Kouvola nolla lähtöpistettä.  Nyt se vasta muuttuu lihaksi, Ollin lurittelema lupaus isosta vaihteesta ja tosissaan pelaamisesta.  Paras ottelu kaudelle, myhäilee Tuppu Kouvolan kellistettyä murskanumeroin 5-16  Samaan aikaan Alajärvi rökittää Kiriä kurakelissä 16-6  Kouvolan vierailu on kosmetiikkaa. Jussit voittaa pelin 7-2 ja Kouvolan mitallisaumat ovat menneet.  Tuomo Olli jatkaa rehentelyään. Tällaisella pelillä mitalli on jo varma.  Jussien mestaruusjahti alkaa parhaalla mahdollisella tavalla. Voitto Alajärvestä 3-8 ja sitten Seinäjoen tihkusateessa, siksi ”vain” 4360 katsojaa paikalla, Jussit voittaa uudestaan Ankkurit 13-5 Voitto kilauttaa jo Jussien kultakelloa. ”Poika” on omissa käsissä. Vuonna 1985 oli jäänyt paljon hampaan koloon Jyväskylän Kiriä vastaan pelatuista otteluista. Yksi peli siellä keskeytettiin (1982) kun ne olivat niin kiihkeitä pelejä. Kuinka ollakaan Jyväskylän Kiri tuli tänä vuonna vastustajaksi ja SMJ:lle riitti siitä pelistä  tasapeli, jotta Suomenmestaruus varmistuisi.  Peliote oli lähes koko ajan hienoon syysvireeseen päässeellä SMJ:llä,  Jussit esitti alkuvuoroissa erinomaista vaihtolyöntipeliä. Erityisesti Esa Mäntymaa ja Jukka Peltoniemen pompuissa oli tehoa. Peli päättyi lopulta  tasan 5–5 ja Seinäjoen Maila-Jussit voitti Suomenmestaruuden -85.  Kultamitallit haetaan Hippoksella hevosella.  Esa Mäntymaa toi runkosarjassa 33 juoksua ja kärkilyöntejä kertyi 125

13

Vuosi 1986


Jussit-Alajärvi 1-0 Yhdeksän vuoron sähläämisen jälkeen taululla töllöttää Jussien 1-0 voitto. Sen ainokaisen, kunnarin lyö ja tuo Jari Tyynelä. Muutama harmittava tappio ja Ari Rinta-Rahkon loukkaantuminen työmaalla pilaa Jussien pasmat kärkikahinoihin. Hallitseva mestari luuli palttoo auki että homma etenee itsestään ja puolivaloilla. Huonosti siinä kävi ja SMJ jää sarjassa viidenneksi. Kauden kirkkainmaksi saavutukseksi kirjataan Mauri Pyhälahden 16 Itä-Länsi –edustus. Huikea saavutus ja väkevä todistus mahtavasta urasta. Pyhälahden juhlaa todistavat kentällä pelikaverit Jukka Peltoniemi, Esa Mäntymaa, Jari Tyynelä ja Jan Hautala.

Vuosi 1987
Pelinjohtaja Pyhälahti päästää Jarmo Jokisen vihdoin lukkariksi ja eikä kadu valintaansa. Riihimäellä oli vaikeuksia Jokisen kanssa. Verkkaisesti sisävuoroon vaihtanut RPL katselee hölmönä, kun pallon pesillä kierrättänyt Jokinen nostelee jo syöttöjä. RPL oppi läksynsä vasta kun Jokinen uusi temppunsa heti seuraavassa vuorossa. Riihimäen pelaaja ehti lyödä vasta kolmatta syöttöä. ja Jamppu palkitaan avaimella. Kentällä oli myös toinen keltanokka Vesa Mattila joka löi kolme juoksua. Sitten Mauri Pyhälahti sairastuu ja Pelinjohtajaksi tulee Tapio Ristilä.
Sitten Kitee kellistyy 10-4 ja Esa Mäntymaa on pitelemätön. Kärkimies menee leikiten kentälle ja tuo neljä juoksua. Kitee, Kiri ja Jymy-pelien ehdoton hahmo on nopsakinttu Mäntymaa: kolmessa perättäisessä pelissä Esa tuo 13 tuotua juoksua. Mäntymaa tuo entisellä kotikentällä viisi juoksua. Mukavalta tuntui onnistua kotipitäjässä.
Runkosarjan etenijäkuningas on Esa Mäntymaa. Hän on häkellyttävän ylivoimainen 41 juoksulla. SMJ pelasi runkosarjassa 22 ottelua, 17 voittoa, 1 tasapeli ja 4 tappiota.
SM-finaalissa tulee vastaan Alajärven Ankkurit. Huikea peli ja kahdessa finaalipelissä yli 11000 katsojaa!


Seinäjoen Maila-Jussit voittaa Alajärven yhteisjuoksuin 9-6 ja juhlii SuomenMestaruutta.


 

14

Kuvassa Mestarit 1987

 Vielä seuraavana vuonna SMJ oli loppuottelussa Alajärveä vastaan, mutta silloin Alajärvi vei  voiton.

Vuodet  1989 – 1993

SMJ taisteli edelleen himmeimmistä mitaleista. Kuvaan tuli uusia nälkäisiä joukkueita, kuten esimerkiksi Sotkamon Jymy. Henkilökohtaisesti  Esa ei saanut enää itsestäni niin paljon irti kuin aikaisemmin ja koska pesäpallo ei kuitenkaan elättänyt perhettä, tuleva suhtautuminen työelämään nousi entistä merkittävämmälle tasolle. Vuonna 1993 kaksosten syntymän jälkeen Esa pelasi  vielä muutaman ottelun, mutta kaikesta näki, että oli hyvä aika antaa tilaa nuoremmille pelaajille. Tämän jälkeen Mäntymaa  oli vielä pari vuotta kakkospelinjohtajana Rinta-Rahkon Arveen parina. Sen jälkeen Esa veti Laatikaisen Teron kanssa vielä muutaman vuoden lähinnä poikansa Villen joukkuetta. Joukkueessa pelasi muuten myös Jymyjussien nykyinen huippu Velpe Yli-Hirvelä.

Se ”ura” jäi kesken, kun Esa  muutti työn perässä Tampereelle, missä pesäpallokulttuuri ei ole kovin ihmeellinen. Telkkarin kautta lajista pysyy kuitenkin ajan hermolla sekä muutamassa pelissäkin Esa on käynyt vähän menestyksestä riippuen.

15

Kuvassa SM pronssi joukkue 1995

 

Esa Mäntymaa

PELIURA/SM-SARJAKAUDET   1977-1993/15

SM-MITALLIT                           3-2-2

Suomen Cup                            1

Itä-Länsi                                    2

Liitto-Lehdistö                          5

Etenijäkuningas 1987

  • grano
  • unico_logo
  • metehe png logo
  • Koff
  • seepee
  • Kulta_katriina_logo
  • piristeel
  • nordea
  • Intersport
  • lähitapiola
  • ilkka
  • sjoenenergia
  • seira
  • prp
  • op
  • Kodin remonttiykköset
  • PIKI logo pysty
  • karhu
  • bstr
  • värimiehet_punainen_ulkolinja
  • atria-logo
  • salotta
  • Gemifin.JPG
  • alma
  • tukkutalo
  • Nyqs nettios
  • Fysiopiste
  • Etappi 1

Naamakirjassa

  • eepee110
  • Seinäjoki-logo
  • BSTR
  • prp-jumyjussit
 eepee110
 Seinäjoki-logo
 BSTR
 prp-jumyjussit